KOLMEEN VUOTEEN
ja arvakkee tuleeko siitä nyt loppua?
NO EI !
Ja suuhun jo sattuu niin kovin.
Voi vitun Efexor, elämä on ihanaa,
mulla on erikokoset peukalot,
oikean käden oma on läskimpi,
oon sen yli monta kertaa ajanut ompelukoneella.
Joku on ylikierroksilla,
minimaaliannoksesta,
pienestä pilleristä
joku hyppii seinille ja kävelee ovia päin
ja nauraa ja kaatuu
ja unohtaa nuudelit ja teen parvekkeelle
ja rakastaa ja tahtoo tanssia ja soittaa
ja nauraa aina vaan enemmän ja enemmän.
Aionkohan syödä tänään?
Istun niin lähellä näyttöä että nenä ottaa kiinni.
2 kommenttia:
Sanalla sanoen; huikeeta.
Kuulostaa varsin psykedeeliseltä, hyvällä tavalla. Kivahan se on kun on kivaa, ei voi muuta sanoa. :)
Lähetä kommentti