Viikonlopun jälkimaininkina päässä humisee ja ahdistus koulussa on ylitsepääsemättömällä tasolle, mutta jostakin syystä päivä liukuu loppuun, enkä lähdekään ennen ruokailua, en yhdeltä, en ennen kuin kello on puoli kolme ja opettaja toteaa, että jos tehtävät on saanut pakerrettua loppuun, voi painella omille teilleen.
Minä jätän kaiken kesken ja olen ensimmäisenä pihalla, saldona pohjalla lähes yksi tehty lasku valmiina. Ehkä minä vielä ne joskus saan loppuun...
Aamupalaksi kaksi tupakkaa,
koulussa haarukallinen kurpitsasalaattia ja puolikas ruisleipä, lasillinen maitoa,
kotona Vitalinea-jukurtti,
kolmeen otteeseen.
Masentaa, ja masentaa ruualla leikkiminen entisestään.
Käydään Leijonan kanssa kaupassa, Keso on palannut valikoimaan, teen sille kanawokkia ja vietän iltani jumissa sen toisessa housunpuntissa. Se kertoo aikeistaan ostaa omakotitalo, vatsanpohjassani muljahtaa, mutta se ei vihjaile tunkeilevasti mitään meidän jutustamme.
Kylpyvesi on kirkkaanpunaista, enkä ole tuntenut oloani yhtä rumaksi pitkiin aikoihin.
Minä tahtoisin osata nukkua...
Kiitos vastauksista Minun kummitukseni-tekstiin, toivon lisää kokemuksien jakamista, jos kohdalle on osunut.
26.5.08
YÖHKHMMMHHH sain paniikkikohtauksen töissä koska aloin aattelemaan kuinka moni muu on nuollut talon omaa lusikkaa ennen mua koska en usko että kerran minä en pese astioitani kamalan huolellisesti että kukaan muukaan pesisi : (( Oisin kyl halunnu syödä sen kanttarellikeiton mut meni taas harakoille tai muille putkistoeläimille koko juttu.
2 kommenttia:
Viikonloppu meni niin, ettei sitä melkeimpä edes huomannut, ja kaikki tunteet tunkee lävitse miekan lailla aina maanantaisin. Ei ollut mikään hyvä päivä, kuten ei koskaan.
Mutta sentään sinä jaksoit, tai ainakin olit, koulussa loppuun asti. Se on edistystä, ainakin tämä päivä. Jos sinulla jotain matikan tehtäviä on ratkottavana, niin pistäpä tänne, niin minä voin ratkasta ne (jos vain suinkin osaan kymppiluokan matikkaa..)
Huomenna tiistai, jaksele.
P.s. "Vaadin" sinua yhä kertomaan syntymäpäiväsi, vastapainoksi sille, kun onnittelit minua, niin voin muistaa sinut omina päivinäsi.
Tai ei se mikään pakko ole, ja ymmärrän, jos jätät kertomatta.
Lähetä kommentti