Poika kateissa!

Hmm, et kai sie nyt ihan vielä taida ammattikoululainen olla?
Eiku miä tulin hakee iskää! kuuluu käytävältä ja reipas eskarilainen tallustaa ompeluluokkaan kädet vyötäisillä kengännauhat laahaten avonaisina täynnä lumi- ja jääkökkäreitä perässä.
Sehän se meidän hömppäaatu-Julius siinä seistä möllöttää räkä poskella ja virnuilee kuin mikäkin. Iskän ei sitten auta muu kuin jättää näyttönsä kesken ja taluttaa poika sivummalle. Ihan yksinkös sie tulit?
No kyl tulin, miä oon jo niin iso poika että saan yksinki mennä pihalle!
Siinäpä sitä puhdasta lapsen logiikkaa parhaimmillaan.
No mut sanoit sie Samille että lähit?
Ja kovaa nyökytystä hangonkeksit naamalla.
No mitäs se sano?
Et joo.
No mitäs se teki?
No se luki kijjaa. (Juliuspa on jo aika hyvin ärräviastaan päässyt - toisin kun tämä iskä - mutta välillä se siellä vielä hankaa vastaan).
No tiiätsie ku sit se ei oo tajunnu.

Siis kun. Jos Leijona lukee, ei se kuule vaikka pommi räjähtäisi.

Puhelin kauniiseen käteen.
No moikka.
...moi.......japitkäpaussi.
Onksul jotaan hukassa?
........
No siis vaikka tää yks herra.
EIJUMALAUTAKNKNFJKNKJBEJLNÖLA;ÖA!!!??!!!11

No eipä siinä mitään, onneksi ei ole tuo matka kotoa koululle sen kummoisempi, ja eipä sattunut vaikka pulkkamäkeen lähtemään. Tiedä silti että mitä tuon hönön ukon kanssa pitäisi tehdä kun ei sen vastuulle uskalla jättää yhtään mitään...kaiseonsevanhuuskökööh.

Meillä nyt on onneksi semmoinen lukko että sitä ei tahdo itekään saada ihan hevillä auki, ainakaan vasurilla kerran on enemmän oikeakätinen, niin ettei pienempien, jotka tuohon aikaan nyt päikkäreitä sattui vetelemään, karkailun puolesta tarvitte vielä pelätä.

Mutta eipä ole tuokaan omena kauas puusta pudonnut.