Haastan opettajia, ne ärsyyntyvät, tappelen tulostimien kanssa ja käyn Macin kanssa Word-sotaa.
En tiedä, mitä sanoa tytölle, joka itkee turhautuneena sitä, että viikonloppuna sen mies, joka on toisen naisen aviomies ja kahden pienen lapsen isä, ei tunnukaan olevan kiinnostunut siitä - ja että sillä on ehkä uusi nainen. Mitä muuta voi odottaa tuollaiselta itseään täynnä olevalta paskiaiselta? Minusta ei olisi tuollaiseen leikkiin.
Onnistun kerrankin kaikessa, poltan luokkakaverin tupakoita ja yritän nielaista välillä tunkiessani pinaattilettuvuorta suuhuni.
Mikä se on kun ei ole tuntunut nälkäiseltä viikkoihin?
Syön kerran päivässä, koulussa, illalla kotona pohdin jaksaisinko tehdä ruokaa, mutta harvemmin saan aikaiseksi.
Ainakin tänään on karkkia pahaan oloon asti.
En saa aikaiseksi, sänky täyttyy Marianne-papereista, jotka rapisevat selän alla,
enää kaksi viikkoa ja joululahjani saapuu!
Kolme pientä ihanaa.
2 kommenttia:
sinun ihanat pienet joululahjat <3
Mun pöytä täyttyy hampparikarkkien koteloista, ne kolisee ärsyttävästi. Ja tiedän, se tuntuu hienolta. En vain ymmärrä tätä päivää ja mikä järki kaikessa oli. Heti kun ote ja tarkkaavaisuus hellittää niin kaikki menee päin vittua.
Ja sitten taas itketään koko universumia ja ihmetellään kun on niin paha olo. Toivottavasti tämä jää tähän yhteen päivään. Neljä päivää oli niin paljon.
Hyvää joulua etukäteen. Kaksi viikkoa ei kestä kauaa. Kauan saat pitää pienet?
Lähetä kommentti