Kävin eilen ensiavussa hakemassa kortisonia ja allergialääkkeitä ihan julmetun kokoiseen ja tuskaisesti sekä kutisevaan että turvotuksesta ihon repeillessä aiheutuvaan kipuun. Ensimmäinen kerta tänä kesänä, toivottavasti toista kertaa ei tarvitse joutua.
Oikea reisi on vieläkin aivan saakelin kipeä ja ihorikolla vaikka turpeus onkin jo laskenut. Tekee pahaa pitää housuja jalassa, mutta tekee pahaa myös olla ilman housuja (eikä ilmeisesti sekään sopisi töihin). Tuohon kohtaan en uskalla levittää hydrokortisonivoidetta, mitä kuluu kaikkialle muualle kroppaan ilmestyneisiin vähän pienempiin (eli 5-7 sentin kokoisiin) patteihin. Nämä kivuliaat ihoreaktiokohdat olivat siinä 10-12 sentin luokkaa, eli ei mistään pienimmästä päästä, mutta ilmeisesti nimenomaan hyttysenpistoja, ja vieläpä farkkukankaan lävitse.
Olen niin onnellinen kun ilmasto on viilentynyt viikonlopun tuskaisenkuumasta siedettävälle tasolle, vaikkakin toivomuksena olisi sellainen 20-23 astetta auringonpaistetta eikä 14 astetta, pilvistä ja pientä vesisadetta, tosin vettä on nyt vaan parempi sataa. Sen näki eilenkin taas miten kuivaa oli, iskälle tuli hälytyksiä koko ajan maastopaloista ukkosen jylistessä taivaalla (kerran se (ja pikkuveli) niitä seuraa vaikkei olisikaan päivystysvuorot).
Sillä aikaa kun olin käymässä sairaalalla Leijona oli häippäissyt. Ei sitä vielä tänäaamuna näkynyt, mutta kaikki on ilmeisesti okei, vaikkei se vastaakaan puhelimeen, viesti meni kuitenkin perille ja tuli kuitatuksi.
En uskalla olla sille vihainen, koska ennemminkin pelkään mistä nyt saatana taas tuulee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti