Miun Perhe

Leijona: aviopuoliso Aivovasara: kani Lapset: Jupu, Napsu, Nupsu & Romy

tiistai 22. syyskuuta 2009

Tyhmä lapsi osa 3987, 1. otto


Vittu lopeta. ÄLÄ. LOPETA !

Paskanko väliä mitä sanoo. Mitä huutaa ja kiljuu, onko vitun kiva raiskata toisia? Tyhmää tuhahtelua ja mahaläskin kourimista, sitä makaa vain paikallaan ja pitää saatanan kyyneleet sisällään. En alennu, en vittu alennu. En minä voi edes uhata poliisilla,

Iltasanomat otsikoi: Ylikonstaapeli pakotti pojan yhdyntään
Nauraisivat päin naamaa, hullulle lapselle, joka on päästään sekaisin, eikä ymmärrä parastaan.

Kun oot valmis painut helvettiin.
Joo varmasti, se nauraa, minä vain odotan, minua odotetaan, keskusteluikkuna on tasapainoisen oranssi, se on tänään koneella, se juttelee minun kanssani, sen takia minä peruin iltasuunnitelmat Leijonan kanssa. Olen mieluummin sen kanssa.

Leijonalle ei käy, se tulee omilla avaimilla sisään, minä en ole niitä vielä saanut takaisin, nyt minä ne otan kun se nukkuu, ei sen tarvitse tunkea nostalgiamajaani kesken kaiken. Minun on niin hyvä olla Nymfon kanssa, vuodattaa itseäni bittiavaruuteen, saada sen päässä ikkuna vilkkumaan oranssinaan.

Tajua että sä sitä saa takasin vaikka kuinka yrittäsit.

Entä sitten. ENTÄ SITTEN! Kai sitä saa edes yrittää ottaa takaisin omansa, roikkua ja roikkua ja udella ja hiillostaa, ei sitä ikinä voi tietää mitä puusta tipahtaa syliin, jos ei edes yritä. Leijonalla ei ole mitään asiaa olla tuohtunut ja vihainen ja suutuksissa, se tiesi hyvin mihin leikkiin ryhtyi, minä olen sanonut sen alunalkaen suoraan, että minä yritän ja yritän, kävi miten kävi.
Saat ite kärsiä tyhmyytes.

Aivan sama, saan minä olla tyhmä jos niin itse haluan. Saan minä haluta ja yrittää, olla tyhmä ja rakastunut. En minä sille mitään voi. Että rakastan sitä enemmän kuin Leijonaa, en minä sitä tähän leikkiin pakottanut mukaan.

Ei tämä ole reilua ketään kohtaan, mutta minkä minä sille voin. Minä haluan.

Aimée says:
Gottago, tired, call u on Friday :)
Minä myöhästyin taas. Liikaa jäi sanomatta, liian vähän aikaa, vittu.

4 kommenttia:

Regina kirjoitti...

Toi mitä Leijona tekee on niin VÄÄRIN. Kenenkään, ei ke-nen-kään pitäisi joutua kärsimään tuollaista, se on rikos, se on väärin.

Pilvilinnoista putoaa korkeammalta, mutta jos ei edes yritä vaan mönkii maan tasolla koko ajan, on helvetin ankeeta. Tuttu juttu.

Anonyymi kirjoitti...

Umm... Anteeksi jo etukäteen tästä kommentista... Olen vaan seurannut sun blogia jo jonkun aikaa, ja olen koko ajan ihmetellyt, että oletko sä tosiaan olemassa -__- Tai siis, miten yhdelle ihmiselle VOI kasaantua noin paljon paskaa ja siis öö, sähän olet saman ikäinen kuin mä ja neljä lasta jaja... Siis äh. En tiedä mitä edes yritän tällä sanoa, kai en vaan tiennyt, että tollaista on olemassa muuallakin kuin telkkarissa.

Sä olet kyllä kuitenkin ihmeellisen vahva ihminen loppujen lopuksi, että olet selvinnyt kaikesta ja jaksat yhä jotenkin eteenpäin. Yritä jaksaa tästäkin eteenpäin (joo olen tosi hyvä kommentoimaan...)

Anttu kirjoitti...

^^
En tiedä miten tähän osaisin vastata kuulostamatta itse siltä että toisten elämiä vähättelisin, mutta minä käyn ulkona ja tapaan ihmisiä.
Vaikka kuinka olisin masennussyöverissä menen silti hampaat irvessä. Vaikka tulisin torjutuksi tungen silti mukaan, koska en halua olla yksin. En jäädä sänkyyn ruikuttamaan reisiäni ja vatsaani koska mitä väliä niilläkään on jos on vain yksin. Jos ei tässä iässä tee asioita, ei niitä kyllä tule myöhemminkään tehtyä.
Minä en osaa tehdä suunnitelmia, vaan mieluummin olen spontaani ja käytän vähemmän aikaa tulevasta ahdistumiseen.
Olen myös miellyttävän näköinen ihminen, avoin ja sosiaalinen sekä lähestyn vieraita muuallakin kuin baarin vessakopperossa.

Kun olen parisuhteessa, tehtäväni on tyydyttää toinen puoliskoni, joka kolme kertaa on johtanut hedelmöittymiseen asti. Mitä nuorena opettelee sen vanhana osaa.

Tässä tuli ihan hyvää materiaalia deittivideota varten.

ღ remy. kirjoitti...

^ Deittivideota varten. hihih :D Okei, ei hauskaa. Ei, mutta kuitenni.

Tunteilleensä ei voi mitään, ei pitäisi joutua itse ikinä kärsimään myöskään muitten tyhmistä teoista, koska ite osaa tarpeeksi hyvin ilman toisten avittamaa pilata omaa elämäänsä. (valitettavasti, ainakin itse olen loistavasti elämästäni tehnyt täytyyä h*lvettiä)

(Mä en ole koskaan voinut ostaa mekkoa, naistenosaston mekot ovat liian isoja ja liian syvään uurrettuja, lasten osastolla ne ovat liian pinkkeja.. Ompelijan käsistä saisin itselleni parhaiten sopivan mekon mutta mutta. Emmä tarvitse mekkoa.. varmaankaa ikinä.)