se ei tunnu etenevän mihinkään
mutta yhtäkkiä yksi tunti hereilläoloa onkin vaihtunut kolmeentoista
ajatuksia ei ole tuntunut olevan
mitään ei tunnu saaneen aikaan
vaikka tiskivuori onkin mystisesti kadonnut keittiöstä.
olut kotisohvalla sängyssä maistuu hyvälle
elokuva on hiljaisena taustamölynä näkymättömissä
tämän talon ääniä ovat näppäimistöllä hyppivät sormet
ja se kahina joka kuuluu kirjasta sivua kääntäessä.
Joku saattaisi kutsua tätä arkea tylsäksi ja yksitoikkoiseksi
mutta minusta on kivempaa kun ei ole kiirettä
minusta on kivempaa olla hiljaa
olenhan kasvanut vanhempien ja sisarusten jokailtaisen huutamisen ja tappelun varjossa
tuntien olevani syypää siihen kaikkeen
ja useinhan sitä olen ollutkin.
3 kommenttia:
En usko että oisit syyllinen toisten riitoihin. Et varmasti ole ollut. Hiljaisuus on kivaa kun huutoa on kuunnellut liikaa.
ystävä :) Muistatko Ednan? Kirjoiteltiin vuosi sitten. Lähdin pois ja taas palasin häntä koipien välissä. Ahistaa. Tosi jees, et oot viel pystyssä. Kiva sille (: !
Toi oli tosi ihanasti ja rohkasevasti sanottu! :D "hyvä että edes jotenkin oot vielä olemassa".
Jee (: On kiva olla taas back. Vaik tää blogimaailma nyt ei ehkä ole se paras ympäristö koittaa parantua tai olla ihmisiks. Mut anyway. Ainaki tuntuu hyvältä täl hetkel.
Voimii! <3
Lähetä kommentti